Torstai ja 25. päivä. Melkein ehti vierähtää taas viikko edellisestä kirjoituksesta. Aika menee kyllä niin äkkiä ettei huomaakaan. Vaikka aamuisin aina ajattelee että pitkä päivä edessä, mutta loppujen lopuksi onkin vain yksi humaus ja on taas ilta.

Meillä ei oikeastaan mitään ihmeitä ole uutta tapahtunut. Ossin kanssa ollaan treenailtu tokoa ja sillä on kyllä selvästi parantunut tuo seuraaminen ja perusasentoon tulo. Tuosta seuraamisesta on tullut todella innokkaan näköistä, aina hymy korvissa seuraa.  Tällä viikolla mies alkanut tekemään äkkikäännöksiä seuraamisessa että miten tulee silloin ja tosi hienosti pysyy mukana vauhdissa kuin vauhdissa ja myös käännöksissä oikeaan ja vasempaan. On oikein kiva seurata sitä työskentelyä. Damin noutoon tuli nyt stoppi kunnes on uusi dami ostettu. En tiedä mikä vika vanhassa on, mutta haisee pahalle ja mies sanoo että ihan kuin jollekin teolliselle väriaineelle. Ei silloin ihan uutena haissut. Aikaa myöten on vain muuttunut eikä haju lähtenyt mihinkään pesemälläkään. Ja kun haisi niin Ossi ei sitten suostunut ottamaan sitä oikein keskeltä kiinni vaan yritti kantaa joko toisesta reunasta tai sitten nyöristä. No, pitää ostaa kun ehtii ja on varaa, nyt kun tuli vielä yllättäviä rahanmenoja... aurinkolasini hajosivat ja piti ostaa viime viikon lauantaina. Sitten miehen rannekello hajosi ja korjaus olisi tullut maksamaan 150 euroa, joten halvemmalla saa uudenkin kellon, mutta rahanmenoa silti piisaa siinäkin...

Sitten asunnoista. Muutamia tosi kivanoloisia olisi ollut, mutta aina kiikastaa jossain. Riihimäellä olisi tosi kiva rivitalo ja melkein uusikin, mutta mies katsoo että tunnin työmatka suuntaansa on liian pitkä aika ja varsinkin milloin on iltavuorossa ja ylitöissä päälle että pääsisi vasta klo 21 tai 21.30 lähtemään kotiin, niin olisi jo tosi myöhä ennenkuin olisi kotona. No, eilen nähtiin sitten Hyvinkäällä aivan ihana rivitalon päätyasunto... on kauttaaltaan remontoitu, mutta ei saunaa. Tosin siihen olisi mahdollisuus teettää sauna kun on valmius yhdessä tilassa joka on ollut nykyisillä työtilana... Mutta sekin maksaa jotain mihin ei kuitenkaan olisi meillä varaa. Eli aina siis jossain mättää....

Eilen sitten sattui haaveri Ossin kanssa... olin kumartuneena vähän alaspäin ja Ossi nostikin yhtäkkiä päänsä ylös vauhdilla niin että sen päälaki osui suoraan nenääni. Rusaus kuului ja tuli vähän vertakin. Sitten nenä alkoi turpoa ja oli ihan punainen. Illalla ei ollut enää punoitusta, mutta turvotusta ja aikamoista jomotusta oli edelleen. Nyt yön aikana turvotus oli laskenut entisestään ja nenä näyttää taas melkein normaalilta, mutta hieman arka se on vieläkin.

Mutta se mikä on ihanaa, on se että kevät on vihdoin tulossa. Tätä kun aloitin kirjoittamaan niin oli mitä aurinkoisin kevätpäivä, mutta nyt on mennyt hieman pilveen. Eilen oli myöskin tosi hieno ilma ja aurinko paistoi silloinkin pilvettömältä taivaalta.  Sulaisi nyt vaan nuo lumet äkkiä, mutta taitaapa siinä kyllä aikansa mennä kun sitä on niin paljon... ikävä kyllä. Ossi ainakin nauttii kevään tulosta, on alkanut hieman jumittamaan välillä ulkona kun haluaisi vain nauttia olostaan siellä ja kevään tuoksuista.

Mutta tämmöistä siis tänne. Tulevana viikonloppuna menemmekin sunnuntaina vanhempieni luokse kun äidilläni on silloin synttärit. Täyttää silloin 65 vuotta.